Turun Moottorivenekerho - Åbo Motorbåtsklubb ry:n historia

Perustaminen ja alkuvuodet

Kerhon perustavaan kokoukseen, joka pidettiin 8.4.1947 Hamburger Börsissä, osallistui n. 120 henkeä. Turkuun päätettiin perustaa moottoriveneilijöiden yhdistys, joka sai nimekseen Turun Moottorivenekerho r.y. - Åbo Motorbåtsklubb rf.

Rekisteröintiin vaadittavan perustamisasiakirjan allekirjoittivat Lasse Collin, Toivo Andersson ja Lasse Nuotio.

Viranomaiset käsittelivät säännöt yllättävän nopeasti ja jo 27.4.1948 ne vahvistettiin oikeusministeriössä.

Kerhon lippumerkkiehdotus hyväksyttiin 10.6.1950 kauppa- ja teollisuusministeriössä käytettäväksi vuonna 1919 purjehdusyhdistysten lipuista annetun asetuksen mukaisena lippumerkkinä.

Kerhon johtokunnan ensimmäisiä tehtäviä oli pyrkiä neuvottelemaan kansanhuoltoviraston kanssa polttoainekuponkien saamiseksi.

Turun kaupunki vuokrasi kerholle heti ensimmäisenä toimintakautena lähes 100 venepaikkaa Aurajoesta, Auransillan yläjuoksun puolelta Liljan patsaan kohdalta.

Kerhon jäsenmäärä oli ensimmäisen toimintavuoden päättyessä 150.

Kerhon johtokunta osoitti heti ensimmäisinä vuosina valveutuneisuutensa liittymällä 18.11.1948 eli toisen toimintavuotensa päätteeksi jäseneksi Suomen Moottoriveneliittoon (nyk. Suomen veneilyliitto), koska laajamittaisempi edunvalvonta oli mahdollista vain valtakunnallisen yhteistyöelimen kautta.


Matka- ja kilpailutoiminta

Kerhon ensimmäinen ulkomaanmatka suoritettiin veneillä vuonna 1949 Tukholmaan. Matkaan lähti 9 venekuntaa, joissa oli yhteensä 54 henkilöä.

Maaliskuussa 1948, kerhon toisena toimintavuotena, järjestettiin ensimmäiset merenkulkukurssit luotsipiiripäällikkö A. Elorannanjohdolla. Kurssi käsitti 20 luentotuntia. Innostuneita osanottajia oli 60.

Ensimmäiset "navigeerauskilpailut" järjestettiin vuonna 1950 ja osanottajia omasta kerhostamme oli 10 venekuntaa.

Vuosikymmenen vaihtuessa (1940/1950) oli kerhossamme myös vankka kiinnostus nopeuskilpailutoimintaan. Niinpä kerhon johtokunta päättikin vuonna 1951 järjestää Aurajoessa veneiden nopeuskilpailun toukokuun 14. päivänä. Rata kulki Auransillan ja Martinsillan väliä ja katsojia oli pitkin rantoja. Maksaneita katsojia oli yhteensä 7110.

Hyväksi ja näyttäväksi tapahtumaksi osoittautunut nopeuskilpailu "Aurajoen vauhtikisat" sai jatkoa vuosina 1952, 1953, 1954 ja 1955.

Kansainväliseen toimintaan osallistumisen ensimmäisenä merkittävänä etappina kerhomme historiassa oli vuonna 1956 SMVL:n järjestämä Pavillon de Nord, eli Pohjoismainen Moottoriveneralli. Kerhostamme tähän ensimmäiseen pohjoismaiseen, Tukholmassa järjestettyyn moottoriveneralliin osallistui 7 venettä. Kokoontumispaikkana oli Ahvenanmaan Rödhamn, jonne saapui kaiken kaikkiaan 120 venettä!

Myöhemmin on TMVK saanut kahdesti järjestettäväkseen tämän mittavan yhteispohjoismaisen veneilijöiden tapahtuman.


Tukikohdat

Vuoden 1960 alussa oli paine tukikohdan saamiseen niin kova, että johtokunta päätyi tekemään vuokrasopimuksen pienestä huvilasta ja saunasta Aslaluodon ja Krampin välisessä salmessa olevasta Lahdesluodosta.

Oma tukikohta oli ollut kerhon tavoitteena jo alusta asti.

Talvella 1960/1961 löysi Osvald Hedenström mahdollisuuden ostaa Rymättylän Härjänmaasta noin 5ha suuruisen palstan.

Johtokunta kävi jäitse tutustumassa paikkaan ja 7.3.1961 Osvald Hedenström ja Erkki Latumaa allekirjoittivat kerhon puolesta kauppakirjan, jolla kyseinen 4,8ha suuruinen alue siirtyi kerhon omistukseen.

Härjänmaan paikasta järjestettiin nimikilpailu, jonka voitti Rita Latumaan ehdotus "Kipparikari".

Arkkitehti Laisaaren piirtämän Kipparikarin paviljonki- ja saunarakennuksen tiloissa vietettiin yhteiset juhannusjuhlat 1963.

Kerhon venesatama Aurajoessa kävi vuosi vuodelta ongelmallisemmaksi. Aurajoki oli likainen ja siellä kellui jos jonkinlaista roinaa. Myös veneisiin kohdistunut ilkivalta lisääntyi. Talvella 1971 - 1972 johtokunta sai selville, että Ruissalon Santalanlahden rannalla oli huvila myytävänä. Kun hintakin saatiin neuvoteltua riittävän edulliseksi, saattoi kerho valtuuttaa Erik Vesosen ja Erkki Latumaan allekirjoittamaan kauppakirjan 5.2.1972.


Muita tapahtumia

Nykyään kerhomme venerekisteriin merkitään vuosittain lähes 100 venettä, mikä osoittaa kerhomme jäsenet valveutuneiksi.

Kerhomme katsastajat on koulutettu liiton kursseilla.

Nopeuskilpailijoistamme voidaan mainita mm. Martti Nuutinen, Jukka Markkula, Jarmo Ihander ja Harri Nironen.

Merenkulkukilpailut kehittyivät vuosien kuluessa melkoisesti. Tarkkuusvaatimukset kasvoivat niin, että kilpailut muodostuivat "sekuntipeliksi".

Vielä 60-, 70- ja 80-luvuilla kerhossamme oli aktiivisia merenkulkukilpailutoiminnan harrastajia - parhaimmillaan lähes 20 venekuntaa. Ei siis tarvitse ihmetellä, että jäsenemme tulivat tunnetuiksi kaikkien moottoriveneilijöiden piirissä.

Kilpailutoiminta oli parhaimmillaan niin laajaa, että meillä oli sekä oman kerhon sisäisiä kilpailuja että piiritason ja jopa valtakunnallisia kilpailuja.

Parhaimpina saavutuksina voidaan pitää useita piirinmestaruuksia, pronssi-, hopea- ja kultamitaleja SM-kilpailuissa.

Kerhon navigointikilpailijoiden aktiivijäseniä ovat olleet mm. Tauno ja Jouko Mäki, Antero ja Jukka Kaijanen, Jarmo Jokinen ja Timo Tähtinen sekä Pentti Lindgren navigaattoreineen.

Viime vuosina on perinteeksi muodostunut yhteismatkan suorittamien saaristoalueella johonkin merkittävään paikkaan. Nämä matkat on tehty Antero Kaijasen johdolla ja niihin on osallistunut keskimäärin kymmenkunta venekuntaa vuosittain.

Matkat ovat ajoittuneet kesä- heinäkuun vaihteen tienoille säiden kannalta edullisimpaan aikaan.

16.10.1983 kerhomme sai luvan järjestää vanhentuneiden hätärakettien tuhoamiseen tarkoitetun hätärakettien laukaisuharjoituksen. Lähes koko Ruissalo oli täynnä ihmisiä ja Kolkanniemessä tapahtuneeseen rakettien laukaisuun varatun ajan kuluessa laukaistiin yhteensä 417 rakettia. Kaikista laukaisuista kirjattiin raketin valmistusaika, viimeinen voimassaolopäivä sekä laukaisun onnistuminen ja raketin lentoradan pääpiirteet. Tulokset luovutettiin merivartioston käyttöön.